Philip

Nimi: Philip

Kutsutaan: Philip, Phil

Ikä: 3 vuotias

Skp: Uros

Laji: Koirasusi

Rotu: 50% sutta, 30% huskyä ja 20% valkoistapaimenkoiraa

Lauma: Afuel

Lahkolaisuus: On

"Heipä hei sitten, typerykset."
Phil sanoi halveksivaan sävyyn ja nyt pinkaisi juoksuun, uroksen oli tarkoitus lähteä pois kylästä. Veitsi suussaan se pyyhälsi sateessa ja katosikin pian näköpiiristä. Tästä taistelusta jäi Philille itselleen vain kolme arpea häntään.

Luonnetta: Philip yrittää aina olla ensivaikutelmaltaan mahdollisimman ystävällinen ja mukava. Paljolti Phil ei kuitenkaan puhu paljoa omista asioistaan muille, mutta muut saavat puhua tälle asioistaan. Koirasusi on hiljaista sorttia, joten ei ole pelkoa, että tämä puhuisi päälle. Philip on hyvä kuuntelemaan, saattaa joskus neuvoa muita koiraeläimiä. Phil tulee parhaiten toimeen ystävällisten koiraeläinten kanssa. Koirasusi pitää siitä, jos joku tulee tätä pyytämään seuraksi, se on Philin mielestä mukavaa. Uros ei halua valehdella, sehän ei sovi. Kuitenkin Philip pysyy mieluummin hiljaa kuin pälpättelee asioitaan kaikille, uroksen asiat ovat nähkääs monesti henkilökohtaisia. Philip ei pidä itseään kovin suuriarvoisena, ja kunnioittaa paljolti muita, etenkin laumojen alfoja. Phil auttaa aina voidessaan ystäviään, sehän on yleensä ihan tavallista. Suvun ja perheen kanssa auttaminen on tällä hetkellä niin ja näin, koska uros ei edes tiedä, missä ne tällä hetkellä ovat. Pentuna Philip oli paljon puheliaampi ja leikkisämpi, mutta nykyään Philip on jo aikuinen eikä niin leikkisä, hiljaisuus on herran luonteeseen vain tullut. Phil ei paljoa tulevaisuuttaan ajattele, tällä hetkellä haluaa vain pysytellä hengissä. Joskushan sitä voisi puolisonkin ja muutaman pennun hankkia, ehkä. Naaraisiin ja uroksiin koirasusi suhtautuu tilanteen mukaan, mutta ei ole kiinnostunut uroksista, no, siinä mielessä. Ei ole tämä poika homo, ei. Pennut Philip hyväksyy, vaikka ne ovat joskus ärsyttäviä, kun hyppivät silmille. Susia uros vihaa koko olemuksellaan, johtunee siitä että Philin isä, joko oli susi, ei ollut mukavinta sorttia. Kettuihin Phil ei paljolti luota, viekkaita eläimiä kun ovat. Koirasusiin Philip suhtautuu myönteisesti, onhan noidenkin äiti tai isä susi. Philip ei ole mikään taistelun haluinen, koska se on uroksesta turhaa. Mutta jos koirasuden ystävä on vaarassa, Phil hyökkää varoittamatta. Philip on kohtalaisen hyvä taistelemaan, hampaat kun ovat terävät ja uros kantaa aina mukanaan veistä, joka onkin sopiva taistelu-ase terävine kärkineen. Philip ei tiedä lahkosta, ainakaan vielä, mutta lahkoon suhtautuminen on ehkä hieman ristiriitaista, saattaa Phil lahkoon liittyäkin. Muut uskonnot Philip hyväksyy, jokainenhan saa päättää mihin kuuluu. Phil ei paljolti välitä laumoista, koska niissä on kriteerejä ja sääntöjä. Edera on ainoa kriteeritön lauma, mutta Philip haluaa olla mieluummin laumaton, koska laumattomana on paljon mukavampaa, kun ei ole sääntöjä ja saa yleensä liikkua missä haluaa. Koirasusi ei mieluusti näytä tunteitaan muille, ihan omista syistään. Jos uros joskus saa puolison, rakkauden tunnustaminen on Philille varmasti vaikeaa. Phil ystävystyy parhaiden niiden kanssa, jotka puhuvat uroksen kanssa ja pyytävät esim. metsästysseuraksi. Uros arvostaa suuresti ystävyyttä, sehän on upea asia. Koirasudella ei ole oikein mitään periaatteita, se vain haluaa päästä elämässä eteenpäin. Kuten tuli jo mainittua, uros vihaa susia ja vastustaa niitä hyvin paljon. Rauhaa Philip kannattaa suuresti, sotimisessa ja tappelemisessa ei ole uroksen mielestä järkeä. Yleensä koirasusi on sivummalla muista, eikä halua olla huomionkeskipisteenä. Seurasta Phil kuitenkin pitää, mutta hyvin harvoin aloittaa itse keskustelun. Philip puhuu ihan tavallisesti, ei sen puheessa ole mitään kummempaa. Jos uros on tapellut ja sen turkki on veressä, se etsii mahdollisimman pian jotain vettä että voi puhdistautua, koska ei halua kulkea yltä päältä veressä. Koirasusi ei tiedä, onko itse tärkeä, mutta ehkäpä se saa joskus jotain suurta aikaan. Phil pitää kauneutta yleensä sisäisenä, mutta luonne ratkaisee myös sisäisen kauneuden laatua. Koirasusi saattaa joskus haluta perheen, mutta se ei ole varmaa. Olisihan puoliso ja pennut ehkäpä ihan kivojakin. Phil on ketterä ja aika nopeakin uros. Koirasusi saattaa joskus suuttua helposti, mikä on niitä herran pieniä ns. vikoja.

Ulkonäkö: Philip on pääväriltään valkoinen, joten sopisi parhaiten Afueliin. Philin korvat ovat ruskeat, toinen kokonaan ja toinen on vähän vajaa ruskeudeltaan. Selkä on ruskea, samoin tassut, enemmän tai vähemmän. Koirasuden turkki on aikalailla pitkää. Uroksella on “vyö” jossa se pitää veistään. “Vyö” on väriltään tummanruskea, ja siinä on vaaleamman ruskeita kohtia. Hännässä on jonkin verran ruskeita karvoja. Poskissa on ruskeat arpien näköiset kuviot. Koirasuden silmien yläpuolella on ruskeat “pilkut”. Uroksen vartalo on hoikka ja sen takia koirasusi on aika ketterä. Häntä on tuuhea ja silmät ovat tummansiniset. Veitsen metalliosa on harmaa ja “kahva” on enemmän tummemman harmaa. Uroolla on hännän alkuvaiheilla kolme arpea muistoksi tappelusta Ardantea vastaan.

Menneisyys: Kerran sekarotuinen narttukoira, villi kun oli, tapasi eräänä iltana metsässä kävellessään susiuroksen. Susi vaikutti mukavalta ja lupasi viedä nartun omaan kotiinsa. Seura oli nartusta mukavaa, joten se lähti seuraamaan sutta. Narttu kertoi nimekseen Natalie. Suden nimi ole Tzor. Parin tunnin päästä narttu ja uros olivat uroksen kotona, suuressa luolassa. Tzor kehotti Nataliea jäämään yöksi, koska oli jo myöhä. Natalie suostui. Tzor ja Natalie puhuivat hetken, kunnes kumpikin nukahti. Aamulla Natalie lähti omaan kotiinsa. Natalien mielestä Tzor oli ollut oikein mukava, mutta ei uskonut tapaavansa urosta. Toisin kuitenkin kävi. Natalie tapasi Tzorin muutamaa viikkoa myöhemmin ensimmäisestä tapaamisesta. Susi oli juuri saanut saaliikseen jäniksen ja kutsui Natalien syömään. Ruoka maistui kummallekin hyvin. Sitten Natalie tunsi jotain. Ihan kuin… hän olisi ihastunut Tzoriin. Susi oli todella hurmaava, se oli pakko sanoa. Ensiksi Natalie päätti salata tunteensa ja lähti kotiinsa. Tapaamisia Natalien ja Tzorin välillä tuli yhä enemmän ja kummallakin oli aina mukavaa. Eräänä päivänä Natalie uskalsi sanoa sen. “Tzor, minä rakastan sinua.” koira sanoi. Tzor yllättyi hieman mutta hetkessä sanoi: “Se sopii, kultaseni. Minäkin nimittäin rakastan sinua”. Nataliesta ja Tzorista tuli oikein soma pari. Vuoden päästä Natalie tuli sanomaan Tzorille: “Kulta, me saamme pentuja” narttu sanoi. “Mutta sehän on hienoa, kultaseni!” Tzor vastasi. Natalie oli siis raskaana. Raskaus kului nopasri ja hyvin. Eräänä aamuna Natalie synnytti kolme tervettä pentua, joista yksi oli Philip. Perheen arki vaikutti ihanalta. Philip kasvoi siskonsa Samanthan ja veljensä Torin kanssa. Eräänä iltana Phil kuuli vanhempiensa riitelevän. Äiti itki, isä huusi. Phil meni puun taakse piiloon. Sitten se tapahtui. Tzor hyökkäsi armotta Natalien kimppuun ja tappoi tämän. Philip pelästyi suuresti. Kyyneleet valuivat pitkin pennun poskia. Tzor huomasi pentunsa itkun. Tzor yritti lyödä Philiä, mutta pentu väisti ja juoksi pakoon niin kovaa kuin pääsi. Philip ei saanut koskaan tietää että tämän isä tappoi Torin ja Samanthan. Pentu juoksi niin kovaa kuin jaloistaan pääsi. Koirasusi kasvoi itsekseen, äiti oli sille vielä eläessään opettanut selviytymistaitoja, niin kuin vanhemmat yleensä. Noin vuoden yksin eleltyään Philip huomasi pensaikossa jotain. Uros kurkisti pensaaseen ja huomasi veitsen ja vyön. “Kuin tehdyt minulle.” koirasusi tuumasi ja otti ne mukaansa. Philip opetteli itse veitsen käyttöä, ja olihan veitsi kätevä ase, sillä sai saalistakin helposti. Valitsi vain kohteen, heitti veitsen kohti saalista ja se siinä, ateria oli valmis. Koirasusi oli tottunut elämään yksin, eikä enää paljoa seuraa kaivannut. Kuitenkin äidin kuoleman näkeminen oli tehnyt uroksesta hiljaisemman. Philphillä meni elämä oikein hyvin. Koirasusi tapasi eräänä päivänä Tsuphet-nimisen koiran. Olihan koiran nimi outo ja hassu, nuo kaksi alkoivat jutella. Tsuphet paljastui varsin mukavaksi ja hauskaksi ja piakkoin Philihstä ja Tsuphetista tuli hyviä ysäviä. Urokset tapasivat melkein joka päivä ja tekivät kaikkea yhdessä. Metsästivät, juttelivat, juoksentelivat, leikkivät ja paljon muuta. Tsuphetista ja Philiphistä tuli myöskin parhaita ystäviä. Noilla kahdella oli aina mukavaa. Joskus keksittiin jotain tyhmää, mutta se oli hyvin harvinaista. Eräänä iltana kun Philip ja Tsuphet taas tapasivat, Philin isä Tzor tuli paikalle. "Pikku vakoilijahan se siinä." Tzor murahti suu virneessä. "Kuules pappa, ala vetää. Et ole enää minun isäni!" Philip karjahti Tzorille. "Kuka tuo on?" Tsuphet kysyi Philtä. "Mun isä. Tai siis se oli mun isä." Philip murahti vastaukseksi ystävälleen. Samassa Tzor hyökkäsi kaverusten kimppuun. Taistelu kesti aika kauan kunnes... "Eiih!" Philip huusi kun huomasi parhaan ystävänsä makaavan maassa, kuolleena. Tzor virnuili pojalleen suu veressä. "Älä ikinä kaveeraa kenenkään kanssa, menetät heidät heti!" susi karjahti pojalleen inhottavasti, ilkeästi, virne kasvoillaan ja ennen kaikkea, sellaisella äänellä, joka sai Philin suuttumaan. "P*skat minä sinun neuvoistasi!" Phil karjahti ja hyökkäsi suoraan isänsä kimppuun, varoittamatta. Kyyneleet valuivat pitkin koirasuden poskia sen hyökätessä sen hirviön kimmppuun, joka oli uroksen isä. Suru, viha, epätoivo. Ne olivat sanat, mitkä kuvailivat Philiä nyt. Koirasuden hampaat iskeytyivä suden kaulaan. Kaikki oli ohi niin nopeasti. Veri purskahti koirasuden naamalle kun se puri yhä lujempaa tuon hirviön kaulaa. Uros irrotti otteensa ja harmaa susi tömähti maahan. Siinä se hirviö nyt makasi, verisenä ja kuolleena. Koko Philphin perhe... se oli kuollut, kerta kaikkiaan kuollut. Ainoa tuosta perheestä jäljellä oleva oli Phil. Isänsä tapettuaan Philip purskahti itkuun. Kaikki oli menetetty, kaikki. Veri koristi aukiota, jolla lojuivat hirviö ja ystävä, maassa itkevä koirasusi. Siihen Philip yöksi nukahti, aukion keskelle, isänsä ja ystävänsä vierelle. Aamulla uros hautasi molemmat, vaikkei se hirviö sitä olisi ansainnut. Koirasusi hyvästeli kummatkin ja juoksi pois. Ajatella, oli kulunut jo kolme vuotta Philin elämässä. Noin kaksi vuotta sitten hän tapasi ensimmäistä kertaa Tsuphetin. Niin, kaksi vuotta siitä jo oli. Nyt uros kuitenkin halusi täältä pois, uuteen elemään. Philip suuntasi kohti rantaa. Sieltä hän pääsisi pois, pois tästä paikasta. Muutaman tunnin kulttua Phil saapui rannalle ja pysähtyi. "Hyvästi Tsuphet, äiti, veli ja sisko. Antakaa minulle anteeksi." Phil kuiskasi tuuleen. Sitten koirasusi hyppäsi veteen ja kahlasi niin syvälle että voisi jo uida. Se etsisi uuden kodin, tässä ja nyt. Koirasusi ui noin 3-4 tuntia ettenpäin mutta väsyi lopulta. 'Nyt mä kuolen!' uros ajatteli. Samassa koirasusi huomasi meressä kelluvan tukin. Se oli Philin pelastus. Uros kiipesi nopeasti tukin päälle ja asettui makaamaan siihen. Päivät kuluivat ja taas kuolema pyöri uroksen mielessä. Se ei ollut syönyt pitkään aikaan. Philp sulki silmänsä, se ei enää jaksaisi, ei ainakaan kauaa. Samassa karahti. Philip nosti päätään ja huomasi rantautuneensa jollekkin saarelle. Koirasusi pinkaisi heti rannalta metsikköön ja saalisti itselleen jäniksen ja söi sen. Sitten Phil meni juomaan eräästä löytämäntään juomapaikasta. Kolmevuotias koirasusi uros oli saapunut Andriaanaan. Saisi nähdä, mitä tuo herra näkisi täällä.

Kuinkas Philip syntyi?: Ensiksi Philip oli Akita inu, koska hahmoon sain idena maalauksestani, jossa on Akita inu. Hahmon tietoja kirjoittaessani halusinkin muuttaa ulkomuotoa, mutta nimi pysyisi samana. Hahmon nimi olisi siis Philip. Kummenpaa asiaa Philiphistä ei ole, mutta ennen Philiä piti alunperin tulla Figlio delle ombre niminen susi. Aluksi Philiphillä piti olla jakomieli taudin oireita, mutta jätin ne pois.

Perin Huikentelevainen Itäturisti ja Leijonankesyttäjä.

Tutut & tavatut:

~~Yliviivattu~~ hahmo poistunut Andriaanasta tai kuollut, kursivoitu on oma hahmo

Benet ( Lara ) - neutraali tuttavuus

Bedio ( Mezzi ) - halveksuu

Ardante ( hitodama ) - halveksuu

~~Saslak~~ ( Kaamoksensusi ) - rakasti [ puoliso ]

Fealicy ( Tucci ) - kunnioittaa [ alfa ]

~~Sirius~~ ( Sirita ) - rakasti [ poika ]

~~Sialok~~ ( Kaamoksensusi ) - rakasti [ tytär ]

~~Connwäer~~ ( Aniac ) - rakasti [ poika ]

Irku ( Raura ) - positiivinen tuttavuus